Palaute 2017 (Alla oleva palauteteksti pdf-tiedostona)
Lukekaa myös Heidin kirjoittama vertaispalaute täältä: https://mustakissa.blogaaja.fi/
Palaute kattaa vuosien 2016 ja 2017 toteutukset.
PROSESSI
Tiimiytyminen alkoi sujuvasti heti ensimmäisestä tapaamiskerrasta. Organisaatioihin liittyvät narratiivipalaset (Kuva 1.) löysivät oikeat omistajat. Vaikka kaikki eivät olleet paikalla aloituksessa, etäosallistujat otettiin mukaan ja perehdytettiin tiimeihin tosi hienosti. Näin esimerkiksi toimi Luova Liike –tiimi. Muutenkin, kaikki tiimit ponnistelivat tietoisesti sen eteen että he voivat omassa tiiminkehityksessään ja -työskentelyssään toteuttaa ns. hyvän tiimin rakentamisen ja ylläpitämisen periaatteita. Periaatteet kartoitettiin ensimmäisellä lähiopetuskerralla (Kuva 2.).
Kuva 1. Tiimien jakamisen kortit Kuva 2. Hyvä tiimi
Yhteisöjen ja organisaatioiden kehittämisen ydinjuttu on tiimiytyminen. Te monitoroitte teoriaan pohjautuen oman tiiminne vaiheita ja pohditte tekijöitä, joilla tiimi voi itse vaikuttaa tiimiytymiseen. Teitte myös tiimin sisäisiä päätöksiä, mm. johtajuudesta, mutta vasta sen jälkeen kun olitte opiskelleet asiasta kirjallisuudesta. Marshmallon-tehtävä edistää ja vahvistaa tiimiytymistä ja niin se näytti tekevän tälläkin kerralla (Kuva 3.)
Kuva 3. Tiimin yhteinen haaste
KIRJALLISUUSPIIRI
Kirjallisuuspiirin toteuttaminen edellytti sekä yhteisöllisyyden että itsesäätöisyyden taitoja ja se myös harjaannutti näitä taitoja. Selvästikin tiimit tulivat entistä enemmän tietoisemmaksi näistä taidoista ja omista vahvuuksistaan. Kirjojen saatavuusongelmat, aikataulujen sovittaminen, tavoitteiden sovittaminen, etäosallistuminen ym. haasteet eivät muodostuneet esteiksi yhdellekään tiimille. Voi sanoa, että tiimit osoittivat adaptiivisen asiantuntijan taitoja; sellaisia joissa ongelmia ratkaistaan joustavasti ja järkevästi ja samalla myös opitaan. Muun muassa Sharksit käänsivät ongelman voitokseen: kirjapulan takia he lisäsivät ja syvensivät keskinäistä keskusteluaan ja näin yhteisöllisen oppimisen viitekehyksessä rakensivat yhdessä tietoa. Kirjallisuuspiirin tuottaman ymmärryksen soveltaminen toimeksiannon kohteeseen oli vaihtelevaa, johtuen osittain siitä ettei toimeksiantaja ja koulutuksen tarve olleet kaikilla vielä selvillä. Tuutoritiimin tapa on esimerkillinen: ensin teksti jäsennetään kuvaamalla kolme valittua keskeistä teemaa ja sitten sovelletaan kyseisiä teemoja oman tiimin kehittymiseen sekä koulutussuunnitelmakohteeseen.
Toimeksiantajat löytyivät nopeasti, vaikkakin esimerkiksi Pesulatiimi (SMALJ) joutui miettimään jo seuraavaa vaihtoehtoa ja Sharks in the woods myös joutui varautumaan siihen ettei ensimmäinen toimeksianto toteudukaan. Tiimit sietivät hyvin epävarmuuden ja kehittivät varasuunnitelmia. Tällaiset tilanteet ovat yleisiä työelämässä ja niissä täytyy toimia proaktiivisesti ja joustavasti.
Oppimisessa oppijoilla on aktiivinen rooli ja opettaja on toiminnan ja oppimisen orkesteroija, tukija, virikkeiden tarjoaja ja palautteen antaja. Niin tälläkin opintojaksolla, jolloin opiskelijoista muodostuneet tiimit olivat suurimman osan lähitapaamisten ajasta äänessä. He esittelivät ja reflektoivat omaa työskentelyprosessiaan. Lähitapaamisten välisenä aikana tiimit organisoivat oman toimintansa ja valitsivat käyttöönsä myös relevantit digitaaliset teknologiat. Niitä tarvittiin mm. vuorovaikutukseen, yhteisölliseen työskentelyyn ja osaamisen näkyväksi tekemiseen. Tiimit tuottivat myös podcastin omaan toimeksiantoonsa liittyen. Tiimien puheenvuorot olivat kiinnostavia, innostavia ja niissä oli taustalla syvällistä yhteistä ajattelua. Puheenvuorojen perusteella tiimit antoivat sellaisen kuvan että koko tiimi on niiden taustalla eikä vain yksittäiset henkilöt. Jokaisen opiskelijan esiintyminen oli luontevaa ja selkeää.
OPPIMISEN ARVIOINTI
Tiimien tehtävänä oli reflektoida koko tiimin oppimista ja se tuli tehdä oppimisteorioihin peilaten. Kaikki ovat reflektoinnin kirjoittaneet ja ne on tehty mukavalla tavalla, tosin kaikki eivät ole jaksaneet pohtia kovin syvällisesti saatikka teoriapohjaisesti. Esimerkkejä hyvistä reflektoinneista löytyy mm. Sharkseilta ja Tuutoritiimiltä. Ehdotan, että tulevilla opintojaksoilla jatkatte tästä ja edelleen kehitätte oman oppimisen reflektoinnin taitoa ja kiinnitätte sen entistä tarkemmin oppimisen teorioihin, yhteisölliseen ja itsesäätöiseen oppimiseen, motivaatioteoriat mukaan lukien. Oman oppimisen arviointi ja arviointitaidon kehittäminen jatkuu läpi elämän 🙂
KOULUTUSSUUNNITELMAT
Osa koulutussuunnitelmista on aika yleisellä tasolla, etenkin mallintamisen suhteen. Mallintaminen vaatii aina fokusointia ja ajattelua eikä se tule valmiiksi yhdellä tai kahdella tekemisellä. Kuten tehotiimiläiset mainitsevat, suunnitelma ei suinkaan ollut tällä opintojaksolla ainoa ja merkittävä oppimisasia, vaan tavallaan kirsikka kakun päällä. Hyvin todettu, koska se kertoo siitä että koko prosessi on ollut tärkeä ja täynnä mahdollisuuksia oppia erilaisia tietoja, taitoja ja osaamista. Osassa suunnitelmista on mukana koulutusmateriaalit, näin esimerkiksi Luovalla Liikkeellä. Osalla taas koulutuskohde on ollut erityisen haastava, kuten esimerkiksi Sharkseilla. Kuinka hyvin suunnitelma voidaan toteuttaa? Esimerkiksi Fair Play:n ja Pesulatiimin suunnitelma on sellaisenaan helppo pistää käytäntöön, mutta kumpikin tiimi olisi voinut haastaa itseään enemmän varsinaisen koulutussuunnitelman suhteen.
Minkälaista palautetta tulette saamaan suunnitelmista? Tuutoritiimi pääsee kokemaan konkretiaa piankin. Onko suunnitelmia kehitetty viimeisen lähitapaamisen palautteen pohjalta? Fair Play? Pesulatiimin oppisopimuskoulutus muuttui kahdeksi eri keissiksi, jotka eivät olleet enää varsinaisia koulutuksia. Ehkä siksi varsinaisen koulutuksen rakentaminen ja mallintaminen on jäänyt vähän etäiseksi.
Positiivista on se että kaikissa tiimeissä on oivallettu ongelma/tarve, jonka ympärille ratkaisua on lähdetty rakentamaan. Positiivista on myös verkostoituminen haasteen näkökulmasta oikeiden ihmisten ja asiantuntijoiden kanssa. Kolmas positiivinen asia on triggereiden, innostumisen, kiinnostavuuden ja motivaation huomioon ottaminen kaikissa vaiheissa, niin omassa työskentelyssä kuin myös suunnitelmassa.
BLOGIT JA TEKNOLOGIA
Digitaalinen teknologia oli – kuten sen kuuluukin olla – luonteva osa tiimien toimintaa, vuorovaikutusta ja oppimista. Blogit ovat selkeitä, niistä löytyy tarvittava tieto ja ne ovat visuaalisesti miellyttäviä. Podcastit on tehty kiinnostaviksi! Kuvamuistona liitän tähän tekstiin tilanteen, jossa kuuntelimme leikkeitä podcastista (Kuva 4.). Otan teistä mallia kun teen niitä itse – suunnitelmissa on 🙂
Kuva 4. Sharks in the woods ja podcast
Yhteenvetona voin sanoa, että olette oppineet alan asiantuntijuutta ja olette toimineet siten kuin vastuulliset alan ammattilaiset toimivat. Älkää unohtako asiantuntijaksi oppimista jatkossakaan, haastakaa edelleen itseänne ja toisianne, hankkiutukaa avointen ongelmien äärelle, sisäistäkää lisää teoreettista tieto, soveltakaa sitä käytäntöön ja käyttäkää saatavilla olevia resursseja. Niitä ovat mm. digitaalinen teknologia, asiantuntijaverkostot ja työ- ja opiskeluyhteisöt. Asiantuntijaksi oppiminen vaatii myös tehokasta reflektointia. Nimeä asioita, joiden perusteella olet asiantuntija. Tarkenna, minkä asiantuntija, koulutussuunnittelun? oppimisen? vuorovaikutuksen?
Antoisaa kevättä ja kesää!
Blogissa on valokuvia, jotka kertovat opiskelijoiden aktiivisuudesta ja toimijuudesta. Voitte kopioida haluamianne kuvia itsellenne, mikäli niin haluatte.
Pirkko
Yhteisöjen ja organisaatioiden kehittäminen 